Valkoinen raivo

Valkoinen raivo

Antti Halosen dokumenttielokuva Valkoinen raivo (2016) alkaa vahvalla symboliikalla: mies kävelee maan alla, kenties parkkihallissa tai väestösuojassa. Toinen alkuteema on pitkä kamera-ajo putkessa jonka päässä näkyy valkoista valoa. Onko päähenkilö helvetissä maan alla, umpikujassa, muurattu pois ihmisten yhteisöstä, vankilassa ettei pääse tekemään pahojaan vai onko hän sittenkin turvassa ettei ulkoinen paha pääse häneen kiinni? Tukahduttaako ahdas loputon putki hänet vai johtaako se kohti valoa, taivasta, kohti tyhjyyttä vai yhteyttä?

(lisää…)

Muutama sana varhaisesta kohinasta, näkymättömistä olennoista ja musiikista

Muutama sana varhaisesta kohinasta, näkymättömistä olennoista ja musiikista

Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen opetuksen pää on ollut pölkyllä, mutta kenties väistänyt ainakin ensimmäisen iskun. Sitä toista odotellessa mieleen tuli tällainen juttu joka niin ikään löytyy laajassa mitassa uudesta teoksestani Ketä rakastamme kun rakastamme Elvistä – artikkeleita nuoruusiän luovuudesta ja tuhoavuudesta (2016).

Kaikki lapset ovat kiinnostuneita äänistä ja soittimista. Lapsilla on yleensä hyvä yhteys luovuuden näkymättömiin olentoihin. Kun katsomme lapsemme soittavan, näemme hänen olevan olemassa aivan erityisellä tavalla, nauttivan, leikkivän ja samalla tekevän työtä. Näemme ehkä kiukkuisen, kateellisen ja surullisen puolen hänessä olevan levossa ja hän näyttää vapaammalta laulaessaan ja leikkiessään keskittyneenä itseensä ja samalla kuitenkin yhteydessä kanssasoittajiin tai kuulijoihin. Katsokaa; nyt hän esittää ja nyt hän leikkii, nyt hän soi, nyt hän yrittää liikaa, ja nyt hän leikittelee, siis nauttii osaamisestaan sen varmalla alueella. Kuinka toisten soittajien instrumentit, nyökkäykset ja katseet tukevat häntä ja kuinka epätietoisuuden hetkellä hän katsoo opettajaansa, jonka lempeällä tuella hän huokaisee, hyväksyy virheensä ja onnistuu taas.

(lisää…)

Mitä sullon tarjolla (whaddya got?) – ja muita kysymyksiä Black Rebel Motorcycle Clubin jäsenille

Mitä sullon tarjolla (whaddya got?) – ja muita kysymyksiä Black Rebel Motorcycle Clubin jäsenille

Laslo Benedekin 1953 ohjaama Hurjapäät -elokuva (The Wild One) alkaa klassisen lännenelokuvan tapaan. Nuorten miesten joukko karauttaa prätkillään keskelle tuppukylää, jossa pidetään moottoripyörien kilpa-ajoja. Aseiden, stetsoneitten ja hevosten sijaan joukkio on varustautunut moottoripyörillä, nahkatakeilla, farkuilla, bootseilla, röyhkeydellä ja kovilla nyrkeillä. Pääosaa Johnnya esittävän Marlon Brandon alla murisee hänen oma Triumph Thunderbird 6T. Miesten nahkatakkien selkämyksissä komeilevat pääkallo ja kirjaimet BRMC eli Black Rebel Motorcycle Club. Heavykuvastoa 1950-luvun alussa!

(lisää…)

Ei ole internet-yhteyttä