Kopsetta taivaan portilla

Kopsetta taivaan portilla

Netflix syytää klassikkoelokuvia nettiin kiihtyvällä vauhdilla. Yksi niistä on Sam Peckinpahin ohjaama lännenelokuva Pat Garrett and Billy the Kid (1973) joka on jäänyt elämään ainakin musiikin takia. Se on Dylanin käsialaa, varsinkin klassikko Knockin on the Heavens Door soi ääniraidalla komeasti, mutta on elokuvalla muutakin annettavaa. Se on hieno kuvaus siitä kuinka Villi Länsi on siirtymässä lainsuojattomien ja karjapaimenten maasta kohti lakia ja järjestystä.

(lisää…)

Kiukku on toivon merkki – ajatuksia avaruusäideistä ja -isistä lapsen elämässä

Kiukku on toivon merkki – ajatuksia avaruusäideistä ja -isistä lapsen elämässä

Joonas Berghällin dokumenttielokuva Äidin toive (2015) alkaa tekijän omakohtaisella kokemuksella omasta äidistä ja menettämisen pelosta.  Se hyvä lähtökohta mille tahansa taiteenlajille. ”Olen yksinhuoltaja-äidin poika enkä ole koskaan nähnyt isääni eikä ympärilläni ole ollut sisaruksia, joten senkin vuoksi äitisuhteeni on vahva (ET-lehti 15.10.2015).

(lisää…)

Sitä sanotaan rakkaudeksi – kommentti Jari Sinkkosen kolumniin

Sitä sanotaan rakkaudeksi – kommentti Jari Sinkkosen kolumniin

Varhaiskasvatus on täynnä sana­helinää – alle 3-vuotias ei tarvitse kasvatusta vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten ­läheisyyttä. Päivähoitoa koskevassa keskustelussa on sivuutettu tietämys lapsen kehityksestä, kirjoittaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen HS:n Vieraskynä-palstalla 4.3.2017. “Sanahelinää on myös hokema ryhmän kehittävästä vaikutuksesta. Ikätovereilla on lapsille suuri merkitys, joka kasvaa iän myötä. Kuitenkin vain harvalla kaksivuotiaalla on valmiuksia puolustaa itseään ja reviiriään ryhmässä. Uhattuna olemisen ja yksin jäämisen kokemukset aiheuttavat stressiä varsinkin, jos ­aikuisia on liian vähän tai ryhmä on liian suuri ja meluisa.”

(lisää…)

Ei ole internet-yhteyttä