Luku 17. Olin hilijaa

Iskin sen syliin sähköaseen,kuusikielisen kissan.Aikansa sitä raavittuaanpoika puhkesi Stratocasterhymyynja totesi kaiken olevan mahdollista. Sillä on yhdeksän henkeä,sanoin mutta ei se kuunnellutkun oli niin kiire pudota jaloilleen. Saapasjalkastratocasterillaon...

Luku 18. Mitä minun olisi pitänyt sanoa?

Minulle soittaa tyttöjoka ei tahdo puhua minulle. Jos tapaisimme voisi olla helpompaaolla hiljaa ja odottaa kuinka rakennan epätoivostajonkinlaisen kentänjonka päissä viittilöimmekuin valopylväät. Se kivi jonka telepaattisesti siirrät minulleon lämmin. Kun istutamme...