Suru

Kalevalan päivän kunniaksi runo teoksesta 
RUNOT (2019)
  
 SURU
  
 Silti suruvalvojat istuvat
 huoneitten nurkissa äänettöminä
 havupuina virsiä katseet
 alas painettuina hyräillen.
  
 Hädän hetkellä vanhempieni
 kokemukset alkavat raapia
 minua sisältäpäin kuin maitorupea.
  
 Kädet kaivovedenkylminä ne
 katsoivat pälyillen kaukaisuuteen
 atooppiset ranteet hankaimiin
 köytettyinä.
  
 Myös metsä aidan takana iltaisin
 on täynnä ahdistuneita lintuja
 ja Sputnikin sumuvalot haravoivat
 pilviä kuin valtavan hyönteisen
 tuntosarvet.
  
 Joskus käyn tarkistamassa
 ovatko lasten sykemittarit
 vielä lämpimät ja herkät.
  
 Näiden kokemusten viesti
 on yksinkertainen
 eikä sitä ihminen ymmärrä.