Tämä siis Hesarissa 27.10.2026.
Musiikkiterapia ohitetaan nuorten mielenterveydestä käydyssä keskustelussa, vaikka se on osoittautunut erittäin hyväksi hoitomuodoksi nuoruusiässä. Nuoret voivat sen avulla kuunnellen tai soittaen etsiä kosketusta tunteisiinsa, parantaa vuorovaikutuskykyjään ja työskennellä iänmukaisia kriisejään tai korjata häiriintynyttä kehitystä uuden kasvun suuntaan.
Musiikki antaa mahdollisuuden ilmaista, saada kosketusta ja jakaa muun muassa kiukkua, suoraa raivoa, surua, kaipuuta, sekavuuden tuntemuksia sekä etäisyyden ja läheisyyden kokemuksia. Se voi tuudittaa turvallisesti regressiivisiin tunnelmiin ja antaa musiikillisella selkeydellään, yksinkertaisuudellaan sekä suurella volyymillaan suojaa itsensä ahdistuneeksi tai ajoittain jopa hajanaiseksi tuntevalla nuorelle.
Nuorisokulttuuri ja ikäpolvikuilu liittävät nuoria yhteen ja auttavat irtaantumaan lapsuuden vanhemmista kohti omaa autonomiaa. Psykoterapeuttinen nuoruusiän musiikkiterapia perustuu luottamukseen, tiiviiseen yhteistyöhön, säännöllisyyteen ja jatkuvuuteen. Pääpaino on vuorovaikutuksella nuoren ja terapeutin välillä, ei yksin musiikilla.
Musiikkiterapiasta hyötyvät kaikenlaiset kehityksessään juuttuneet nuoret. Vetäytyneelle ja masentuneelle nuorelle musiikki voi herättää tunne-elämän eloon, ja aggressiivinen ja levoton nuori voi löytää sitä rakentavan välineen hallita ja sitoa ahdistustaan. Pelokkaasti nuoruusikään suhtautuvat nuoret saattavat löytää musiikkiterapian kautta emotionaalista liikkumavaraa astuakseen nuoruusiän heikoille jäille. Erityisesti varhaisnuoruusikäiselle musiikkiterapia voi olla sopiva terapiamuoto, koska tämän ikäinen ei yleensä ole kovin hyvä pukemaan tuntemuksiaan sanoiksi, mutta musiikin avulla kommunikointi onnistuu yleensä hyvin.
Psykoterapeuttinen hoito pyrkii kohti kokemuksia ja tunteita eikä välttämään niitä. Nuori tarvitsee riittävästi terapeutin myötäelävää ja luotettavaa läsnäoloa, musiikkia sisäisen jakamiseen, mutta tarvittaessa myös psykoterapeuttista vuoropuhelua, jonka avulla käsitellä nuoren esiin nousevia ristiriitoja ja niiden mahdollista yhteyttä lapsuuden ja nuoruusiän kehitykseen myös keskustelemalla. Ristiriidat vievät kohti kasvua ja psyykkistä lujuutta.
Luovan kyvyn löytyminen merkitsee toivon heräämistä ja kasvun mahdollisuutta. Mitä enemmän vuorovaikutusta, sitä vähemmän ahdistusta ja tuhoavaa toimintaa.
Jukka Tervo
musiikkipsykoterapeutti, kirjailija ja laulaja/lauluntekijä
32
0
27.10.2026
