Ei tytär kaunis ollut
mutta naiseksi tulemisessa on reittejä joita en tunne.
Äiti löysi eteisestä aivotärähdyksen
tajutessaan rippikuvaan köytetyn tytön
kadonneen vapaaehtoisesti.
Televisio kantoi huoneeseen asbestin hiljaisuutta.
Hän pesi käsiään vuosikausia,
yksinäisyys tuijotti ikkunasta sisään
pää märkänä,
satoi mustaa vettä.
Ihminen ei ole bumerangi, rakkaus on.
Hän ei antanut itsensä poistua ahdistuksesta.
Panttivankilassa
ei ole vierailuaikoja.
—
– Mikset sä et voi jättää mua rauhaan, saatana?
– Saat olla rauhassa lopunikää mutta nyt jutellaan.
– Vittu, mä en haluu puhuu sun kanssas mitään!
– Ihan hetken vaan sitten mä meen.
– Minne sä meet?
– Jonnee vaan.
– Älä mee.
– Justhan sä sanoit että mee.
– Älä höpötä mä sanoin, mutta älä mee. Jooko saatana?
– Ota susta selvää. Mä sanon nyt, mitä sanon, ja sitten katotaan, mitä tehään. Tuu tänne autoon.
– En tuu. Miks sä vainoot mua? Pera ei oo tehny sulle mitään pahaa.
– Ei oo, mutta sä oot. Sun kanssas menee hermot. Sä säret mun sydämen. Ne kundit on saatana kriminaalia porukkaa, vittu huumehemmoja ja tappajan ituja, etkö sä tajua?
-Pera ei oo.
– Pera on ja jos ei oo, niin pian on. Ne on vaarallista sakkia. Kaikki.
– Ne ei tee mitään mulle, Pera suojelee jos joku yrittäis jotain.
– Suojelee? Jumalauta linnakundi suojelee sua!
– Se on ehdonalasessa. Jos joku tulee uhkailemaan, niin mä soitan sille niin se hakkaa sen heti.
– Hakkaa? Mitä mä sanoin! Kymmenen vuotta vanhempi narkkari saatana ketään suojele. Naida se haluaa.
– Me ollaan ystäviä, niin ku sisko ja sen veli.
– Mä olen sun veljes.
– Sä vaan haukut aina. Pera on mun ystävä.
– Isäs sua pitäs suojella eikä gangsterin, vaan tapahtuuko mitään? Juoppona örisee saunassa. Taas kulet täällä puolialasti keskellä yötä. Eikö sulla oo kotiintuloaikoja? Mulla on monta ajoa kun kapakat menee kiinni. En mä jouda sua vahtimaan.
– Eikä tartte. Mä pärjään kyllä, mä osaan hoitaa omat jutut.
– Sä oot neljätoista, pikkulikka vielä. Ehit vielä kaik- keen. Mee kottiin.
– Mä lupasin hoitaa yhen jutun Peralle.
– Jumalauta, jos oot niitten hommissa mä tapan sut. Ja ne.
– Mä oon alaikänen, ei mulle mitään tuu enkä mä jää kiinni kun en käytä itte.
– Ne käyttää.
– Voi olla, mutta se on niitten asia ja sitä paitsi ihan sama ku jois kaljaa. Joillekin ei kalja ja viina passaa.
– On ihan sama vai?
– Ei ehkä oo ihan sama mutta ei ne anna mun ottaa vaikka haluisinkin vaikka en kyllä haluakaan. Päästä mut sinne autoon. Tänne jäätyy.
– Jos sä oot niiden hommissa niin sä oot osallinen.
– Ne ei mua käräytä. Ne tietää et muhun voi luottaa. Shit kun sä oot vainoharhanen. Enkä mä ystävää petä. Pane lämpöö lisää.
– Ystävää? Luulet sä olevas niitten ystävä? Nyt oot ehkä niiden maskotti ja pian huora. Viiden vuoden päästä oot narkkari ja maha pystyssä huumediilerille ja velkaa jolleki oikeesti vainoharhaselle.
– Miksi sä mua oikein luulet? Mä en oo ollu sen kanssa sillä lailla.
– Pian oot.
– Ei se oo mun tyyppiä.
– Sä oot hyvännäkönen ja fiksu likka. Löydät parempaakin sakkia jos haluut. Perkele, nehän voi raiskata sut millon vaan.
– Reilumpaa porukkaa saa hakea.
– Jos ei selvin päin niin joskus pirissään kun oikein kilahtavat. Et polta täällä autossa.
– Fuck you! Poltathan säkin.
– Tää on mun auto.
– Sä oot kuule taksirenki eikä tää o sun. Ikinä ois varaa tämmöseen.
– Haluuksä mennä tonne ulos takas?
– Me käytiin mökillä ja Pera ajo ja me vaan naurettiin. Kuinkaan käyny. Mä nukuin niillä sohvalla ja sain olla ihan rauhassa.
– Menit sen kyytiin kun se oli kamoissa?
– En mä tiä oliko.
– Tiijät varmana.
– Käytiin hakemassa lisää kaljaa. Oisko mun ite pitäny ajaa, häh? Mikä sulla on täällä lokerossa?
– Anna sen olla.
– Mikä tää on? Jumalauta! Painaa paljon.
– Paa se sinne takas.
– Miks se sulla on? Onko sulla lupa?
– Taksikuskilla saa olla. Varmuuden vuoksi.
– Ei sulla ennen oo ollu.
– Mistäs sen tiijät?
– Tiijän vaan.
– Nyt meet kottiin. Mä heitän sut.
– En mä haluu. Ukko tulee kännissä kotiin ja alkaa huutaa.
– Sulla on koulua huomenna.
– On siihen vielä aikaa. Mä ihan totta lupasin yhen homman. Sitten mä meen.
– Onko ne tuossa Toyotassa? Onko Peralla tommonen?
– Missä?
– Tuossa parkkipaikalla, tuo punanen mikä on käynnissä valojen takana.
– On joo. Mun tarttee mennä nyt.
– Sä et mee minnekään. Sä ootat tässä. Mä käyn puhuun niille.
– Et hei mee. Miksi sä otat sen mukaan? Mitä sä sillä teet? Et nyt menis. Niillä on joku juttu kesken. Ei kandis, ihan totta!
– Istu siinä. Mä jätän auton käyntiin niin et palellu. Ei tässä kauan mene.
– Vitun hullu, et mee sinne nyt…