Luku 13. Tulin koulusta kotiin jo kahdelta

Hän sai kuulla vasta 10-vuotiaana
ettei hänen isänsä ollut edes paikalla
kun äiti latasi lämmöntarvetta
vieraasta pistokkeesta.

Äiti oli sittemmin muuttunut kansioksi
joka muistutti sosiaalityöntekijää.
Löivät pojan pulpettiin kiinni
keskushermostolamauttimella,
kumauttivat otsaan kuusioavaimella
jossa oli verta.

Kaikki yritykset saada erilleen pyrkivät kaipaukset
pysymään sisällä
laitettiin odottamaan myöhästymistä.

Hän hengitti nenän kautta itseensä
amispoppia ja magnesiumin
pelottomuutta jonka arjalainen otsa
katsoo lattiaan kuntosalilla.

Se lähensi hänen suhdettaan
ruumiinlämpöön ja hän olisi etsinyt isäänsä
kuin Chaplin
mutta hypätessään ruokasalin ikkunan läpi
kuudennessa kerroksessa,

se olikin turvalasia.

—

Tulin koulusta kotiin jo kahdelta

Tulin koulusta kotiin jo kahdelta. Ihmettelin LVI-liikkeen autoa aitamme vieressä. Kukaan ei ollut hakenut postia. Hesari, mainoksia, laskuja ja Aku Ankka. Kävelin pihaan, nousin kuistille, ulko-ovi olikin auki, kynnyksellä puukko. Mitä se siinä, mietin ja otin sen käteeni. Se oli jotenkin tahmainen, kädet ja housut sotkeutuivat vereen. Sakeita veritippoja oli jonossa kohti yläkerran portaita. Mikä täällä haisee? Laitoin repun olohuoneen lattialle ja kuuntelin. Ei mitään.

Nousin portaat. Ylhäällä edessä suoraan oli WC. Ovi raollaan. Tyhjä. Sitten pieni käytävä ja makuuhuone. Käytävän matto lytyssä seinustalla, lattialla verta. Ovi oli kiinni. Koputin hiljaa. Ei vastausta. Koputin uudestaan. Ei mitään. Avasin oven varoen. Huone sekaisin. Peittoja ja lakanoita sikinsokin lattialla ja tuoleilla. Komeron ovi irti. Ikkunaverho puolittain auki. Äiti alastomana sängyssä. Pää laidan yli ja käsi. Silmät auki ja kurkku. Joka paikassa ve ta, seinillä, lakanoissa, tyynyillä. Lattialla tuntematon mies, LVI-liikkeen lippis pöydällä. Selkä mustana verestä, päässä ruhjeita. Koko lattia tahmainen ja haisi.

Peräännyin hiljaa ulos. Menin pihalle keinuun istumaan. Ulkovaraston ovi paukkasi. Nousin ja menin katsomaan. Siellä valo oli jotenkin erilainen, ikkunan edessä oli jotain. Avasin oven kokonaan. Isä roikkui jatkojohdossa kattopalkissa sukkasillaan, kädet veressä ja vaatteet. Kasvot kauhean näköisenä. Palasin pihalle, menin kuistin portaille istumaan ja luin Akun.

Tulen koulusta kotiin jo kahdelta. Ihmettelen LVI-liikkeen autoa aitamme vieressä. Kukaan ei ole hakenut postia. Hesari, mainoksia, laskuja ja Aku Ankka. Kävelen pihaan, nousen kuistille, ulko-ovi onkin auki, kynnyksellä puukko. Mitä se siinä, mietin ja otan sen käteeni. Se on jotenkin tahmainen. Kävelen sisään. Mikä täällä haisee? Yläkerrasta kuuluu ääniä. Laitan repun olohuoneen lattialle ja kuuntelen. Nousen portaat. Ylhäällä edessä suoraan on WC. Ovi on raollaan, sieltä kuuluu puhetta. Avaan oven kokonaan.
– Onko viemäri tukossa vai poistoletku? Isäntä yritti puhdistaa, mutta ei se vaan tyhjene, äiti sanoo.
Mies könyää lippa niskassa jakoavaimen kanssa lavuaarin alla.
– Ai sä tulit, en muistanut ottaa postia. Pääsin aikaisemmin kun oli koulutusta ja tuo pesukone ränklää. Sain onneksi huoltomiehen heti. Tee läksyt, niin saat sitten pannaria.
– Luen ensin Akun, vastaan ja pinkaisen pihalle keinuun lukemaan.

Ulkovaraston ovi paukkaa. Nousen ja menen katsomaan. Siellä valo on jotenkin erilainen, ikkunan edessä on jotain. Avaan oven kokonaan.
Isä roikkuu kattopalkeista pelkät sukat jalassaan.
– Terve, tulit jo, se ähkyy. – Selkä meni jumiin kun maalasin tuota pyörää.
Vanhan pyöräni runko on hohtavan punainen.
– Ootko nähny mun puukkoa? Aukaisin maalipurkin kuistilla. Ai hitsi, jäiköhän se sinne? isä sanoo, tömähtää lattiaan ja pyyhkii hikeä. – Käytkö katsomassa?
– Joo, miksi sä maalaat sukkasillas?
– Sotkin hyvät kenkäni ja ne piti putsata tärpätillä. Panin ne tuonne ulos tuulettumaan. Älä sano äidille.
– Kosketan pyöräni tankoa ja saan sormenpäät tahmaise si kosteasta maalista. Äiti huutaa ikkunasta:
– Pidätkö taukoa? Pannari ois valmiina, keitin kahvit, tule juomaan huoltomiehen kanssa, mulla on kiire kampaajalle.
– Annetaan sen puukon olla, isä huutaa perääni, – etsitään se sitten illemmalla.

Palaan pihalle, istun kuistin portaille ja luen Akun.