Kaleva julkaisi tämän 12.3.2023 mutta koska kaikilla – jos ketä kiinnostaa – ei ole pääsyä Kalevan verkkojulkaisuun olkoon se myös täällä.
Nuorten mielenterveysongelmat, antisosiaalinen käytös, lisääntynyt huumeiden käyttö, oppimisvaikeudet, syrjäytyminen (mitä se nyt sitten tarkoittaakaan) ja jengiytyminen ovat herättäneet aiheellista kasvavaa huolta, vaikka suurin osa nuorista voi hyvin. Syyllisiäkin on etsitty 90-luvun lamasta nettimaailman vaaroihin. Onko vanhempien riittävä läsnä oleva lujuus ja myötätunto, koulun kannustava auktoriteetti ja yhteiskunnan turvallisuus kadonnut niin ettei osa nuorista löydä enää riittäviä tukea ja raameja kasvulleen ilman poliisia, psykiatria ja sosiaaliviranomaisia? Monia auttamisen keinojakin on esitetty, joista osalla on varmasti käyttöä. Ainakin ylhäältä tuleva ”varhaisen puuttumisen” -slogan särkee kokeneen nuorisoterapeutin korvaa ja kertoo jotain asenteista. Olisiko ”riittävän varhain aloitettu auttaminen” parempi?
Nuorten alttius psyykkisille kriiseille ja häiriöille johtuu nuoruusiästä itsestään; niin moni sisäinen mannerlaatta on liikkeessä yhtä aikaa. Latenssi-iän suhteellisen rauhan ajasta siirrytään hormonien ajamana nuoruusikään (12/13 – 22/23) rakentamaan kasvun reittiä irti lapsuuden vanhemmista, luodaan seksuaalista identiteettiä ja omaa henkilökohtaista tulevaisuutta. Läksyjäkin pitäisi lukea, oma huone siivota, ovia paiskoa ja roikkua netissä ja kavereitakin alkaa, jos niitä on. Jos ei ole, on kasvu paljon vaikeampaa. Ajoittainen alakulo, ahdistus, innostus, raivokohtaukset ja lamaannus ovat osa normaalia nuoruutta.
Nuoruusiän aikana vanhempien ero, nuoren oma tai läheisen sairaus tai jopa kuolema, muutto toiselle paikkakunnalle, kaveripiirin ristiriidat, kiusatuksi tuleminen, kohtuuttomat menestysvaatimukset koulussa jne. voivat suistaa nuoren syvän ahdistuksen valtaan. Ylisopeutuva, tunteensa kätkevä tai tukahduttava nuori on suuressa riskissä juuttua kehityksessään.
Myös sinänsä hyvin toimeentuleva nuori voi oirehtia eri tavoin normaaliin kehitykseen kuuluvasta regressiosta johtuen kun lapsuudenaikaiset kokemukset nousevat uudelleen mielen näyttämölle; takana voi olla turvattomuuden kokemuksia, eroahdistusta, erillisyyden keskenjäämistä, yksinäisyyttä, kenties vanhempien omia ongelmia ja muita asioita, joita lapsi ei ole omin voimin eikä aikuistenkaan tuella voinut käsitellä mitenkään. Tällaiset kokemukset saavat nuoret joskus käyttäytymään aivan käsittämättömästi kunnes ymmärrys niihin tulee mahdolliseksi. François Truffautin elokuva 400 kepposta (1959) on hieno kuvaus antisosiaalisen kehityksen taustoista.
Myös maailmantila vaikuttaa nuorten sisäiseen tasapainoon; ilmastonmuutos, korona ja Ukrainan sota niistä vakavimpina esimerkkeinä. Onko tulevaisuutta edes olemassa? Nuoret reagoivat turvattomuuteen yleensä masennuksella, passivoitumalla tai aggressiolla. Myös huumeiden käyttö ja alkoholin kanssa läträäminen voivat jättää pysyvän haitan nuorten psyykkiseen ja neurologiseen kehitykseen.
Nuoret tarvitsevat kasvunsa tueksi turvallisuutta, lujuutta ja selkeyttä sekä pysyviä ihmissuhteita. Tämä koskee kaikkia nuoria, mutta erityisesti eri kulttuureista, mahdollisesti kriisialueilta tulevia nuoria ja varsinkin jos heidän perheensä on hajonnut traumoista puhumattakaan. Nuoret tarvitsevat myös ikätovereita, kannustusta, konflikteja ja uutta luovaa nuorisokulttuuria. Myös terapia on paikallaan silloin kun kehitys on juuttunut. Tuen ja mahdollisen hoidon tulee olla saatavilla nopeasti. Sen tulee perustua nuoruusiän kehityksen ymmärtämiseen. Oli kyse terapiasta, sosiaalisesta tuesta tai harrastustoiminnasta niiden tulisi olla riittävän tiiviitä ja säännöllisiä. Vähintään kaksi kertaa viikossa ja kaksi vuotta kestävät projektit mahdollistavat sen että aikuisen ja nuoren välille ja nuorten kesken voi syntyä luottamusta, riittävä tunneyhteys, yhdessä kokemista ja toivoa luova tila, jossa myös ristiriidat kuuluvat läpielettäviin asioihin.
Mikäli nuoruusiän kehitystehtävät jäävät tekemättä ne vaikeuttavat kypsän aikuisuuden syntymistä ja sitä kautta tulevan sukupolven kasvattamista.
