Säämies peruskysymysten äärellä eli mitä Päiväni Murmelina opettaa kiukkupussille

16 Maa
16.3.2017

On olemassa joukko elokuvia joita on vaikea jättää kesken jos ne aloittaa – vaikka olisi nähnyt ne moneen kertaan. Itselleni Forrest Gump (1994) on eräs sellainen; loistava tarina yksinhuoltajaäidin hieman yksinkertaisesta pojasta, joka seikkailee läpi Amerikan historian inhimillisenä ja koskettavana. Notting Hillissä (1999) paimenpoika saa lopulta prinsessan (siis pienen kirjapuodinpitäjä filmitähden) ja Mafiaveljissä (1990) kuljetaan pahuuden jännittävää vaijeria tuhon kuilun yläpuolella. Kaikissa on loistava tarina, loistavat näyttelijät ja draaman koukuttava veto. Vaikka elokuva Päiväni murmelina (Harold Ramis, 1993) on päällisin puolin kevyehkö komedia, on siinä – kuten hyvissä komedioissa aina on – varjonsa, kipupisteitä, joiden kanssa me kaikki kamppailemme.

Lue lisää →

Sitä sanotaan rakkaudeksi – kommentti Jari Sinkkosen kolumniin

05 Maa
5.3.2017

Varhaiskasvatus on täynnä sana­helinää – alle 3-vuotias ei tarvitse kasvatusta vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten ­läheisyyttä. Päivähoitoa koskevassa keskustelussa on sivuutettu tietämys lapsen kehityksestä, kirjoittaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen HS:n Vieraskynä-palstalla 4.3.2017. “Sanahelinää on myös hokema ryhmän kehittävästä vaikutuksesta. Ikätovereilla on lapsille suuri merkitys, joka kasvaa iän myötä. Kuitenkin vain harvalla kaksivuotiaalla on valmiuksia puolustaa itseään ja reviiriään ryhmässä. Uhattuna olemisen ja yksin jäämisen kokemukset aiheuttavat stressiä varsinkin, jos ­aikuisia on liian vähän tai ryhmä on liian suuri ja meluisa.”

Lue lisää →

036473
10 © LOK 2012 Jukka Tervo