Jukka Tervo
Psykoblogiaa ihmiselon reunaehdoista
Ilman toivoa on vaikea kasvaa
Aamun Kaleva julkaisi tämän jutun siis 30.10.2020. Ei minun kirjoituksiini mitään uutta mutta olkoon tässä näytillä jos kiinnostaa. Tänä syksynä esiin noussut koulukiusaaminen, sen raaistuminen ja muu nuorten väkivaltainen toiminta. Ne liittyvät nuoren omaan...
Paneeko ne oikeesti – se mikä nettiin menee, se sinne jää
Mitä siitä saadaan kun kymmenkunta hyvärunkoista esiaikuista tyttöä ja poikaa kuskataan etelän biitsille, vähennetään vaatteita, pannaan pullikoimaan altaaseen ja annetaan ilmaista viinaa? Siihen vielä kamerat ympärille, mukasyvällisiä keskusteluja ja bileväsymystä....
Mestarin kanssa kalassa
Istun kotona terassilla auringonpaisteessa pää varjossa läppäri sylissä ja ajattelen Göstaa. Mestari on poissa. En koskaan kirjoita ulkona, auringossa en todellakaan. Eikä Gösta ole Sundqvist, sanaseppo hänkin ja kuollut, vaan Ågren, suuri suomalainen, toki ruotsiksi...
Rintamamiestalonaisen aurinkomatka
RINTAMAMIESTALONAISEN AURINKOMATKA (Teoksesta RUNOT 1995-2017) Anoppini oli toista lajia:pieni, sininen ja ilmavarusina, jolla on sulkapallon sielu. Harvoin on sotiakäyneen elämänkokemuksennoitakoulusta valmistunutmitään näin huonoa. Talviaamuinenkolina...
Psykoautolla ajetaan varo-varovasti
Terapeutin ammatissa joutuu usein monimutkaisten kysymysten ääreen myös yksityiselämässään. Työssä ollaan tietysti aina haasteiden edessä, se on rikkaus ja raskaus, mutta jos siitä ei pitäisi, on syytä vaihtaa alaa. Tosin minulle se on jo myöhäistä. Mutta kuinka...
Suru tulee sivulla 596
Nyt tuli kaksi blogia peräkkäin suru-otsikolla, mutta tulkoon. Ei tässä mitenkään erityisen surullisia olla, tavallisesti vaan. Mutta juttuun: Suru tulee sivulla 596: ”Ylipainostaan huolimatta Loiri liikkui itse, muttei mielellään eikä pitkiä matkoja. Hän pyysi...