Vastatuuleen pissaava poika mustien ja valkoisten koskettimien kimpussa
Pianisti-säveltäjä Iiro Rantalan teoksella on laimea nimi Nyt sen voi jo kertoa (2011). Se onkin ainoa valju asia kirjassa. Parempi nimi olisi ollut Concerto for Piano and concerto in G#majAb, miehen pianokonserton nimi, mutta sen kaupallista potentiaalia sopii epäillä. Ja sitäkin epäilin että kuinkahan kirjainten kanssa nopeasormiselle työmyyrällä käy, mutta hyvin ovat järjestyksessä, ja taatusti omalla maulla ja tyylillä. Nopeaa, hauskaa mutta myös ajateltua. Tokihan mukana on polvien ja navan välistä huumoria, ehkä liikaakin, mutta sellainen on helposti innostuvan miehen mieli, vapaa kuin vastatuuleen pissaavan pikkupojan kesä. Taiteilija on terve kun leikkii. G#majAb on vitsi sekin; G# ja Ab ovat sama sävel, ja luettuna kissa my ass. Hauskaa jos se on hauskaa.
