Sisältä sopivan kokoinen; luovuudesta, kulttuurista ja taiteesta
Luovuus on ihmisen yksilöllinen ominaisuus ja kulttuuri sen jakamisen kollektiivinen kokemus. Elämys taiteen sylissä muistuttaa meitä sisäisen tärkeydestä: tuntuu että ”taiteilija laulaa/kirjoittaa/tanssii/tekee teatteria/maalaa minusta”. Se vie kokijan lähemmäs itseään. Näin Andrei Tarkovskin elokuvan Solaris (1972) alle parikymppisenä ja luulin katsovani elokuvaa omituisen tiedemiehen elämästä avaruusasemalla, kunnes tajusin että tämähän kertookin hänen sisäisestä maailmastaan, kaipuusta, syyllisyydestä jne. Paljon myöhemmin ymmärsin, että minustahan se kertoo. Tätä sisäistä aluetta, jossa ”emme tiedä että tiedämme”, on joku kutsunut tiedostamattomaksi, piilotajunnaksi.
