heinä 30, 2013 | Kirjallisuus
LUKUKAUSI – KIRJALLISIA ELÄMYKSIÄ Jaana Märsyahon kirjallisuusblogi Lukukausi – kirjallisia elämyksiä: Jukka Tervo: Ifa 30.7.2013
Joskus pieniltä kustantamoilta ilmestyy helmiä. Jukka Tervon Ifa on juuri tällainen ilahduttava löytö. Siinä on lapsuuden elämyksellistä vetovoimaa, eri näkökulmien ja aikakausien kerrostumia ja ennen kaikkea vetävää kerrontaa. Jukka Tervo (s.1956) on oululainen musiikkiterapeutti ja kirjailija. Ifa on hänen kahdeksas teoksensa ja ensimmäinen romaani. (lisää…)
touko 21, 2013 | Kirjallisuus, Musiikki
Romaanissani IFA keksitään rock n’ roll, rakkaus ja tulevaisuus, ainakin tuntuu siltä. Kirjatrailerissa Tervo Jukka: IFA (Iván Rotta & Co., 2013) näyttää kysymys olevan myös jostain ihan muusta.
Muutamaa vuotta vanhemmalla naapurin pojalla on aina luotettava mutta kömpelö Tandbergin kelanauhuri, joka myöhemmin vaihtuu Akain sulaviin huippuvehkeisiin. Hän nauhoittaa siihen Joe Cockerin version Beatlesin kappaleesta With A Little Help From My Friends seitsemän kertaa peräkkäin, ettei tarvitse koko aikaa kelata nauhaa taaksepäin. Bändimme tuleva basisti saa hankittua Sanyon kahdentuuman kelamankan ja sen jälkeen Duxin c-kasettisoittimen, joka ränkätään niin loppuun ettei se toimi kuin ikkunalaudalle teipattuna. Kun Kirka kähisee Okolona River Bottom Bandia leijun jossakin itkun ja ilon välimaastossa, tiedän aina kuuluvani maailmaan jossa ihmiset kokoontuvat soittamaan ja laulamaan yhdessä. (lisää…)
touko 16, 2013 | Kirjallisuus
Iván Rotta: Kädessäni on toinen tänä keväänä ilmestynyt kirjasi, 380-sivuinen IFA. Mistä syntyi idea kirjoittaa romaani muistinsa menettäneestä muusikosta? (kts. myös Jukka Tervon haastattelu osa 4: Pikkuiset nuket mielemme pöydällä)
Jukka Tervo: Alun perin kirjoitin tarinoita nuorista, joista suurin osa päätyi Kevät räjähti käsiin -kirjaan, mutta muutama jäi yli. Ne halusivat muuttaa lapsuuteni kaivoskylään Otanmäkeen, ja minä muutin perässä. Joku vielä soitti kitaraa! Muistaminen on hirmuisen tärkeä asia ihmisen kasvussa, siis se, kuinka asiat sisällämme elävät, mutta myös taiteessa; taide leikkii piilotajunnalla, muistaa, unohtaa, vääristelee. Joskus on hyvä, ettei kaikkea muista, mutta joskus tulee aikoja, jolloin on katsottava asioita kuin sutta silmiin. Ifa tutkii tätä. Keski-ikäinen muusikko joutuu löytöretkelle itseensä. (lisää…)
huhti 8, 2013 | Kirjallisuus, Yleinen
Iván Rotta: Kuudes runokokoelmasi tuli painosta. Sanoit, ettet uskalla lukea sitä. Miksi?
Jukka Tervo: Miksi noin kysyt, kysyisit jotain yksinkertaista ja konkreettista, johon voisi vetää lonkalta jotain nokkelaa (sehän saattaisi ajan oloon paljastua suuremmaksikin viisaudeksi), vaikka teoksen teemoista tai pyrkimyksestä, kielestä. Kieli olisi hyvä, koska en edes ymmärtäisi kysymystä. En minä kieltä kirjoita vaan kuvia, hetkiä, hetki ja kuva luovat kielen, joskus oudon ja nyrjähtäneen, koska niinhän se oli ja on, vähän miten sattuu, vähän väärin tai jotenkin. Metsä on aina järjestyksessä, vaikka se on sekaisin. Hitto, jos haluan kielen vievän teen laulun, jos haluan mekastaa soitan rumpuja! Kieli ei ole runo, kieli on tikkaat, jolla kiipeämme salaiseen puutarhaan. (lisää…)
joulu 19, 2012 | Kirjallisuus
Journalismin etiikka joutuu aina koetukselle, kun ammattitaidottomien pseudotoimittajien ego paisuu pimentäen varsinaisen uutisaiheen. Ilmiön yleisyydestä johtuen suomalaiset, kuten Jukka Tervo (kuvassa vasemmalla), eivät pahastu vaan suhtautuvat huumorilla yli-innokkaan toimittajan töpeksivään käytökseen (Iván Rotta & Co.)
(lisää…)
