Minusta siinä ei ole mitään järkeä, että sanat voidaan nähdä – keskusteluja kirjoittamisesta (1)

Minusta siinä ei ole mitään järkeä, että sanat voidaan nähdä – keskusteluja kirjoittamisesta (1)

Iván Rotta: Kuudes runokokoelmasi tuli painosta. Sanoit, ettet uskalla lukea sitä. Miksi?

Jukka Tervo: Miksi noin kysyt, kysyisit jotain yksinkertaista ja konkreettista, johon voisi vetää lonkalta jotain nokkelaa (sehän saattaisi ajan oloon paljastua suuremmaksikin viisaudeksi), vaikka teoksen teemoista tai pyrkimyksestä, kielestä. Kieli olisi hyvä, koska en edes ymmärtäisi kysymystä. En minä kieltä kirjoita vaan kuvia, hetkiä, hetki ja kuva luovat kielen, joskus oudon ja nyrjähtäneen, koska niinhän se oli ja on, vähän miten sattuu, vähän väärin tai jotenkin. Metsä on aina järjestyksessä, vaikka se on sekaisin. Hitto, jos haluan kielen vievän teen laulun, jos haluan mekastaa soitan rumpuja! Kieli ei ole runo, kieli on tikkaat, jolla kiipeämme salaiseen puutarhaan. (lisää…)

Runokirjani Heräämisiä suuren kellon sisällä on ilmestynyt

Runokirjani Heräämisiä suuren kellon sisällä on ilmestynyt

Kuudes runokirjani Heräämisiä suuren kellon sisällä (Ivan Rotta & Co) on Jukka Tervo Trilogian ensimmäinen osa. Trilogiaan kuuluvat myös romaani IFA, ilmestyy touko-kesäkuussa, ja essee- ja artikkelikokoelma Ketä rakastamme, kun rakastamme Elvistä. Se ilmestyy vuoden 2013 lopulla.

Heräämisiä suuren kellon sisällä sukeltaa sinne, minne sanat eivät ole vielä ehtineet. Teos kuvaa pienen olennon aikamatkaa äitimaailman sisäavaruudesta kohti ulkoisen maailman realiteetteja, koulun ja todellisuuden kahleita. Runoissa laskeudutaan appelsiinimetsien ja auringontaskujen kautta maahisten uniin, mielisairaalan kylmyyteen ja vedenalaiseen avaruuteen.

Katso tästä kirjatraileri Heräämisiä suuren kellon sisällä

Kirjaa on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista kautta maan sekä

tilattavissa ainakin tästä Heräämisiä suuren kellon sisällä – Ivan Rotta & Co.

 

SUVIVIRSI

ilkeät lapset piirittävät minua
pelolla, hiljainen ystäväni sielu
pudistaa päätään

mahdottoman tehtävän äärellä

kuin lippalakkia, pyöränkumin suitsuke
käsissä juoksemme radan yli
suopursujen syliin, metsän rumpujen uumeniin,
puukonkahvat käsissämme

leikkaamme ajalta urkun auki kuin sioux

 

Heräämisiä suuren kellon sisällä – aikamatkalla todellisuuteen

Heräämisiä suuren kellon sisällä – aikamatkalla todellisuuteen

ENSIMMÄINEN OPETTAJA

ensimmäisen luokan luokkakuvassa
joku minun näköiseni hymyilee
kuin koe-eläin jonka kotiläksyt
ovat tekemättä

onneksi kuva ei ole värillinen
sillä rusetti kaulassani näyttää
kalamaksaöljyltä

opettajani painopiste on alhaalla,
hän on pyylevä, kaunis
ja yhtä pitkä istuessaan kuin seisoen

nuo pohkeet kuljettavat lempeydenproomua
vaikka jälki-istuntoon

(lisää…)

Ei ole internet-yhteyttä