Viimeinen Tango New Yorkissa
Shame (Häpeä, 2011) on elokuva josta en pidä ensin ollenkaan, vaikka se on ilmiselvästi hyvin ja ajatellen tehty. Loppu jättää vähän oudon olon, mutta jo aamulla huomaan miettiväni sitä uudessa valossa. Ensimmäinen miete menee Bernardo Bertoluccin Viimeinen Tango Pariisissa –elokuvaan (1972). Siinä kuollutta vaimoaan kaipaava Marlon Brando etsii suojaa ahdistustaan vastaan nuoren naisen ruumiista ja onteloista. Vaikka se nähtiin pääasiassa eroottisena elokuvana, suorastaan pornona, oli siinä ehkä sittenkin kysymys yksinäisyydestä, tuskasta ja vaikeudesta surra.
