Mitä ei ole pantu paperille
Takki on aika tyhjä romaanin julkaisemisen jälkeen. Niin kuin aina suuren työn mittakaava paljastuu vasta kun se päättyy; on ollut vuosia sisällä talossa, nikkaroinut listoja ja rakentanut seiniä, purkanut ja koonnut, lisännyt ja poistanut ja vasta astuessaan ulos ja taloa etäältä katsoessaan alkaa ymmärtää matkansa mittaa ja rakennuksen suhteita ja kokoa. Nyt en tarkoita sivuja tai aikaa, vaan mielessä tehtyä, sitä mikä on ollut koko ajan mukana; joskus lyijykengät lenkkareina, mutta myös mieli järvituulen liplatusta täynnä. (lisää…)
