Intiö

Intiö

Mummot ovat historian
arkunkantajia ja kahvinkeittäjiä, he
petaavat aamun kuin käsikranaatin,
he ovat kokeneet Jaloviinapullon varjon.

Vain he osaavat ajan. Me muut olemme
rauhattomia amanuensseja elämän käytävillä
ohittaen nämä pienihampaiset varjo-olennot
kuin tulevaisuutemme varmuuden.

Vain selväjärkinen mummous
estää maailmaa sortumasta
merkityksettömyyteen. Ilman heitä
olisimme kuolleet nälkään
kuin pakkasoravat punaiseen tykkylumeen.

Jos mummot eivät osaa rakastaa
he ovat käyttäneet kaiken. Sekava höpötys
voi olla koodi jonka menneisyys on kadonnut.

Kuin karpaloiden kehrä he käpertyvät
kukkamaljakon ympärille
muuttuen lämpökynttilöiksi tai kanerviksi
Intiön mustien kivien laaksoon.

Mummot ovat surun suprajohtimia,
he sammuttavat valot
kun maailma loppuu.

 

Kirjasta Ämpärin räminä (2009).

Rintamamiestalonaisen aurinkomatka

Rintamamiestalonaisen aurinkomatka

Anoppini oli toista lajia;
pieni, sininen ja ilmava
rusina jolla on sulkapallon sielu.

Harvoin on sotiakäyneen elämänkokemuksen
noitakoulusta valmistunut
mitään näin huonoa. Talviaamuinen
kolina rapussa kertoi
hänen käyttävän luutaa lumitöihin ja tulleen jalan.

Kun kukaan ei nähnyt hän saattoi
paistaa muurinpohjalettuja pelkällä hymyllä.
Hänen jalkojensa ajoittainen jäykkyys
johtui kantajansa kokoon nähden
suhteettoman suuresta rakkauden painosta.

Jopa markettien pelikoneet
kaipasivat häntä ja pilvien huokoset
pudottivat maahan hienojakoisimman
surun

mitä koskaan on nähty.

Ulkomaanmatkaa suunnitellessa joutui
olemaan erityisen tarkkana koska hetkessä
saattoi lapsen kokoinen harmaapäinen
matkanjohtaja istua etupenkissä

eikä sinulle jäänyt muuta tekemistä kuin lepääminen.

Kauanko tämä vielä kestää, hän sanoi
kuolinvuoteellaan, mutta näki sitten enkelit
ja lähti niiden mukaan jättäen meihin kaikkiin

merkin.

Artturintien rintamamiestalon pienentyessä
alapuolella hän havahtui istuvansa vanhassa
keittiössä kaikki kahdeksan lasta ympärillään,
myös sen joka kuoli vauvana. Hänestä oli tullut

Ouluyhtiön insinööri ja melko raitis.

 

Kirjasta Ämpärin räminä (2009).

Ei ole internet-yhteyttä